Tämän vuoden finaalissa jokainen laulaja sai yhden prosenttilukeman katsojaäänestyksestä ja toisen prosenttilukeman tuomaristolta. Nämä laskettiin yhteen ja näin muodostui lopullinen pistelukema.

Molemmissa pisteytystavoissa käytettiin tänä vuonna uudistettua järjestelmää.

1. Äänestäjien piti antaa ääni kolmelle laulajalle.

Tämän systeemin on tarkoitus tuoda suuren yleisön suosikeille enemmän ääniä sosiaalisessa mediassa aktiivisimpien laulajien avustuksella. Eli tällä tavoin sellaisetkin, joilla ei ole laajaa kaveri- ja seuraajajoukkoa voivat mahdollisesti saada ääniä.

2. Tuomariäänissä käytettiin ns. euroviisumallia.

Se tarkoittaa, että jokainen tuomari antoi pisteitä vain kymmenelle laulajalle, ja hänen piti järjestää kärkikymmenikkö mieleisekseen. Jokainen tuomari antoi 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 10 ja 12 pistettä.

Laulajien kannattaa muistaa, että tässä järjestelmässä saatu pisteytys kertoo sijoituksesta suhteessa muihin eikä lauluesityksen tasosta itsessään. Tällainen piste on siis järjestämisen työkalu eikä arvio tai palaute laulusuorituksesta.

Esimerkiksi seitsemän pistettä ei tarkoita, että lauluesitys olisi ollut seitsemän pisteen arvoinen, vaan että kyseisen tuomarin mielestä tämä oli kierroksen neljänneksi paras esitys.

Tällä kertaa meidän kilpailussamme yleisöäänet jakautuivat tasaisemmin ja siksi tuomariston selkeä kärki korostui. On myös mahdollista, että tämä kolmen äänen järjestelmä vaikutti yleisöpisteisiin tasoittavasti.

Lisää pohdintaa tämän vuoden KWC-pisteytyksestä on näiden tulosten alla.

Tässä KWC karaoken suomenmestaruus 2020 tulokset sijoitusjärjestyksessä:

laulaja, yleisön % + tuomarien % ja yhteisprosentit

1. Sari Maria Hjelt 4,29 + 19,82758621 = 24,11758621
2. Juliana Danilova 3,08 + 13,79310345 = 16,87310345
3. Jarkko Timonen 3,63 + 11,63793103 = 15,26793103
4. Tran Trung Duc (Jason) 3,85 + 10,34482759 = 14,19482759
5. Pauliina Hintsanen 4,46 + 9,051724138 = 13,51172414
6. Riku Soininen 7,43 + 6,034482759 = 13,46448276
7. Jaana Lapakko 5,72 + 5,172413793 = 10,89241379
8. Olli-Pekka Tuomi 4,57 + 5,603448276 = 10,17344828
9. Aaron Knox 4,73 + 4,74137931 = 9,47137931
10. Kiku Heikkilä 4,51 + 4,310344828 = 8,820344828
11. Tiina Lappalainen 4,35 + 2,586206897 = 6,936206897
12. Carita Kauppila 5,06 + 1,724137931 = 6,784137931
13. Jukka Katajala 4,46 + 1,724137931 = 6,184137931
14. Henni Jokinen 5,17 + 0 = 5,17
15. Lissa Joensuu 4,84 + 0 = 4,84
16. Linda Jokiniemi 4,68 + 0 = 4,68
17. Reeta Raivio 3,19 + 1,293103448 = 4,483103448
18. Jenni Olenius 4,29 + 0 = 4,29
19. Nina Karoliina Takkunen 3,14 + 0,8620689655 = 4,002068966
20. Eija Kaasalainen 3,08 + 0,8620689655 = 3,942068966
21. Markus Kuusisto 3,25 + 0,4310344828 = 3,681034483
22. Aleksi Faltin 3,14 + 0 = 3,14
23. Tanja Heinäaho 2,64 + 0 = 2,64
24. Antti Teikari 2,48 + 0 = 2,48

Muutama sana pisteytyksestä

Lauluesityksiä voi arvioida monella tavalla. Kuten tiedämme eri laulukilpailuista ja tv:n talent-ohjelmista, jokainen tuomari kuulee, näkee ja kokee esitykset hiukan eri tavoin. Sen vuoksi tuomareina on aina useampi henkilö. Mikäli lauluesitys olisi mitattavissa sentein ja sekunnein, riittäisi yksi ainoa tuomari kirjaamaan tulokset.

Karaoke World Championships eli KWC on kansainvälinen laulukilpailu, jonka arviointikriteerit ovat joka paikassa samat, mutta arvioinnissa ja pisteytyksessä on kulttuurisia ja paikallisia eroja. Lopulta eri kautta yhteen päätyneet laulajat mittelevät kansainvälisen raadin edessä. Kansainvälisen finaalin pisteytystapa arvioidaan vuosittain uudestaan. KWC suomenmestaruuskilpailu on KWC:n Suomen versio, joka pyrkii aina noudattelemaan samaa systeemiä kuin mikä kulloinkin MM-finaalissa on käytössä. Se onkin meille helppoa, sillä Suomen ja maailman finaalien tuotantoryhmässä on osin samoja ihmisiä.

KWC 2020 ja euroviisupisteet

Tänä vuonna KWC:ssa käytetään ns. euroviisupisteytystä eli tapaa, jonka yhtä variaatiota kutsutaan myös formula yksi -pisteiksi. Kuten me suomalaiset sekä viisuja että F1:siä rakastavat tiedämme, tässä pisteytyksessä annetaan sijoituksen mukaan tietty määrä pisteitä tietyille sijoituksille.

Euroviisuissa vakiintunut tapa on valita oma TOP-10 ja antaa sille pisteitä niin, että ykkönen saa 12, kakkonen 10, kolmas 8 ja siitä eteen päin pisteen välein aina kymmenenteen, joka saa yhden pisteen. Yksi tuomari (tai tuomaristo) antaa siis pisteet vain kymmenelle esitykselle ja jättää loput pisteittä.

Tällaisessa pisteytyksessä oleellista on, että tuomari valitsee oman kympin kärkensä ja laittaa sen järjestykseen suhteessa toisiinsa sen sijaan, että antaisi arvosanamaisia pisteitä suorituksesta.

Aiempi tapa eli arvosanapisteet

Monessa laulukilpailussa sekä taiteellista arviointia vaativissa urheilukilpailuissa on myös käytössä yksittäisen suorituksen arviointi pisteillä, eräänlaisilla arvosanoilla, jossa täydellinen suoritus antaa täydet pisteet ja virheistä ja epätarkkuuksista rankaistaan pisteiden menetyksellä. Tällöin tuomariston arvosanapisteet lasketaan yhteen ja jotta inhimillinen suosimispainotus vähenisi, ns. ”olympic scoringissa” myös poistetaan kunkin esityksen pienin ja suurin pistemäärä.

Tällaista pisteytystä on käytetty aiemmin myös KWC-kilpailussa erilaisin variaatioin: tuomareita on ollut alkukarsinnan kolmesta (jolloin minimiä ja maksimia ei vähennetä) finaalien viiteen tai kuuteen tuomariin, ja he ovat antaneet KWC-kriteeristön mukaisesti 1-10, 2-20 tai jopa 4-40 pistettä / esitys.

Tänä vuonna kokeillaan viisumallia

Tänä vuonna KWC-kilpailu järjestetään pandemiatilanteen vuoksi verkossa. Aiemmin laulajat ympäri maailman ovat kokoontuneet samaan kaupunkiin, samalle lavalle, ja heidän esityksiään on arvioinut paikallinen ja kansainvälinen eri tavoin musiikkia tarkastelevista ammattilaisista koostuva raati. Koska tänä vuonna kilpailuesitykset tulevat videoina eri maista, päätettiin ottaa käyttöön myös Euroviisuista tutut maakohtaiset raadit, jotka pisteyttävät oman top-kymppinsä. Myös viisuista tuttu yleisöäänten vaikutus haluttiin mukaan.

Tuomaristo + yleisö = ?

Aikaisemmin KWC:ssa yleisöäänillä on valittu villejä kortteja finaalikierrokselle, mutta tällä kertaa ajatuksena on ollut yhdistää yleisöäänestyksen tulos tuomaristo(je)n tulokseen.

Miten se sitten tehdään? Jotta tuomariston ja yleisön pisteet ylipäätään olisivat vertailukelpoisia, pitää niiden ensinnäkin mitata samaa asiaa.

Edellä esitellyissä vaihtoehdoissa viisupisteet ovat ns. rankingpisteet eli ne laittavat lauluesitykset järjestykseen. Arvosanapisteet eivät sen sijaan automaattisesti järjestä laulajia, vaan yksi tuomari voi antaa saman pistemäärän vaikka kuinka monelle esitykselle. (Toki molemmissa tapauksissa on mahdollista päästä tasatulokseen, jolloin joudutaan päättämään, ratkaistaanko tilanne äänestyksellä tai kenties sillä kenellä on enemmän suuria arvosanoja.)

Arvosanapisteytys kuitenkin kertoo sen minkä arvoisena tuomaristo keskimäärin piti esityksiä, kun rankingpisteytys kertoo mihin järjestykseen esitykset halutaan laittaa.

Yleisöäänestyksen tulos on nimenomaan rankingpisteytys, sillä yleisö antaa äänensä sille, jonka haluaa voittavan tai pärjäävän eikä huomioi lainkaan niitä muita, joille ei toivo menestystä.

Mutta miten yhdistetään tuomariston rankingpisteytys ja yleisön rankingpisteytys? Neutraalein tapa on muuttaa molemmat lukumäärät prosenteiksi ja laskea ne yhteen. Tällöin kumpikin piste- tai äänimäärä asettuu välille 0-100%.

Eli mikäli lauluesitys saa 10% yleisöpisteistä ja 10% tuomaripisteistä, on sen kokonaistulos 20% – ja luonnollisesti kaikkien esitysten pisteet yhteensä 200%.

Se miten nämä pisteytystavat eroavat on, että tuomareilla on käytössään tietty määrä pisteitä, 58 pistettä / tuomari, kun taas yleisöääniä on periaatteessa rajattomasti.

Kun äänimäärä käännetään prosenteiksi, olennaista ei olekaan kuinka monta yleisöääntä joku saa, vaan mitä se määrä merkitsee suhteessa muiden saamiin yleisöääniin. Jos annettaisiin vain 10 ääntä ja 8 niistä on samalle esitykselle, olisi tuon esityksen suhteellinen pistemäärä 80%.

Tuomaristo taas ei voi antaa 80% pisteistä yhdelle esitykselle, vaan heidän on pakko jakaa pisteensä ainakin kymmenen esityksen kesken.

Vaihtoehtoinen tapa yhdistää tuomariston ja yleisön arvioinnit

Olisi myös mahdollista laittaa koko yleisöäänestykseen viisupisteytys, jolloin jokainen äänestäjä pisteyttäisi kymmenen suosikkiaan järjestykseen. Näin saataisiin suurelta äänestäjäjoukolta valtava määrä pisteitä, jotka sitten voitaisiin muuntaa prosenteiksi.

On kuitenkin todennäköisintä, että laulukisassa halutaan äänestää yhtä tai kahta omaa suosikkia sekä mahdollisesti ystävää, sukulaista tai oman kantabaarin karaokesankaria. Pakottamalla äänestäjät keksimään sijoitus kymmenelle lauluesitykselle, menetettäisiin todennäköisesti suuri osa äänestäjistä.

Yleisöäänet ovat tällaisissa kilpailuissa tärkeitä ja erittäin tervetulleita, mutta ne ovat myös pahimmillaan erittäin herkkiä vilpille yhtään motivoituneemman kannattajakunnan käsissä, siinä missä asiantuntijoiden odotetaan lähtökohtaisesti olevan puolueettomia sekä objektiivisia.

Toisin sanoen todennäköisesti vain osa yleisöäänistä tulee puhtaasti yleisön parhaaksi arvostaman esityksen johdosta, mutta toki yleisöllä on oikeus valita suosikkinsa millä kriteerillä hyvänsä, kun taas tuomaristolle on annettu koko joukko erilaisia esitykseen liittyviä seikkoja arvioitavaksi.

Tänä vuonna Suomen finaalissa haluttiin myös käyttää kolme ääntä / äänestäjä -systeemiä, jotta sosiaalisessa mediassa suositummat laulajat toisivat ääniä myös muille laulajille. Tässäkin piilee riski taktikoinnista – onhan toki kannattavinta antaa pisteitä sellaisille, joiden uskoo vähiten uhkaavan oman suosikin menestystä.

Testausta ja kokemuksia aiemmista kilpailuista

Eurovision laulukilpailu yhdistää kansalliset raadit ja yleisöäänestysraadit siten, että niitä on tasan yhtä monta. KWC:lla ei ole vielä yhtä fleksiibeli organisaatio, eli äänestyksiä on vain yksi, ja siksi tähän on pohdittu ratkaisua siitä saakka, kun varmistui, että tänä vuonna tätä mallia kokeillaan MM-finaalissa. Aiemmin esitelty prosenteiksi muunnettu tulos esittäytyi loogisimpana ja helpoimpana toteuttaa.

Pisteytystä kokeiltiin aiempien kilpailujen tuloksilla, jotka organisaatiolla on tallessa. Pian kävi ilmi, että systeemi on vallan hyvä.

Meillä ei tietenkään ole tuomariston viisupisteytystä aiemmista KWC-kisoista, koska siellä käytettiin arvostelunumeroita, mutta onneksi jokaisella tuomarilla oli vain muutama laulaja, jotka ansaitsivat täydet tai lähes täydet pisteet. Näin oli mahdollista arvioida prosenttilukujen hajaantumista tuomariarvioissa.

Tokion KWC-finaalissa viime vuonna Filippiinien Anjo Sarnate sai 16,84% katsojaäänistä, Malesian Yazmin Aziz 14,79%, kaksi seuraavaa laulajaa 11,75% ja 10,13%. Kilpailun voittaja voittaja eli hallitseva maailmanmestari Jenny Ball sai 5,25% yleisöäänistä. Tokiossa tuomariston suosio jakaantui usean laulajan kesken, joista Anjo oli top-kympissä mutta Yazmin hiukan kauempana kärkipäästä.

Testaus Tokion finaalin pisteiden ja yleisöäänten yhdistämisestä antoi sen tuloksen, että todennäköisesti maailmanmestari olisi tällä metodilla ollutkin Anjo – tätä ei luonnollisesti voi tietää, sillä meillä ei ole absoluuttisia viisupisteitä vaan ainoastaa arvio, mutta ainakin neljä eniten yleisöääniä saanutta olisivat kaikki nousseet top-kymppiin. (Varmuuden vuoksi on muistutettava, että Tokiossa yleisöäänet eivät vaikuttaneet lainkaan pisteisiin.)

Tuomarien suosikit vaihtelivat Tokiossa sen verran, että finaalikierros olisi varmasti ollut todella tiukka viisupisteilläkin, ja pienikin yleisöäänten tuoma ero olisi ratkaissut pelin yleisön äänimagneetin suuntaan.

Vuonna 2018 Helsingin KWC-finaalissa äänestysprosentit olivat hiukan tasaisemmat; yleisön suosikki Guatemalan Mafer Martinez keräsi 13,5% kansan äänistä ja kaksi muutakin laulajaa sai yli 10% tuloksen, muut jäivät alle yhden ja yhdeksän prosentin välille.

Mitä näistä opittiin?

Koska testimateriaalina käytetyissä kilpailutuloksissa yleisön suosikit keräsivät 13,5-16,5% katsojaäänistä ja tuomariston kärjet olivat samaa 14-17% luokkaa, tultiin siihen tulokseen, että tämä on oikea tapa rinnastaa tulokset.

Verkkoäänien painoarvon rakenteellinen tasapainottaminen asiantuntijaääniä vasten erilaisella asteikolla on looginen tapa järjestää turvallinen monimuotoinen äänestys. Tässä tapauksessa painotusta tuomariääniin osattiin odottaa, mikäli raati olisi kovin yksimielinen. Ainoastaan todella selkeä tuomariston suosikki voisi lähestyä 20% pistesaalista, kun taas yleisöäänissä on periaatteessa kaikki mahdollista.

Miten kävi KWC suomenmestaruusfinaalissa 2020?

Jo semifinaalikierroksen äänestyksessä nähtiin, että tällä kertaa jokainen laulaja kerää paljon ääniä. Erot laskettiin kymmenissä tai yksittäisissä äänissä. Sama tendenssi jatkui läpi viime lauantaisen finaalin: ääniä annettiin yhteensä 1935 kpl. Yleisöäänestyksen ykkönen sai finaalissa 138 ääntä, toiseksi tullut laulaja 111 ja jokainen 24 finalistista yli 50 ääntä. Prosenteiksi käännettynä hajonta oli 2,48%-7,43%

Kun Tokiossa tosi moni laulaja oli saanut alle 1% yleisöäänistä, nyt SM-finaalissa jokainen laulaja sai vähintään 2,48% mikä luonnollisesti pienensi kärjen prosenttilukemaa ja näin lähensi laulajia toisiinsa – ja pieniä erot olivatkin.

Tällä kertaa sen sijaan tuomaristolla oli selkeitä suosikkeja, ja jopa seitsemän 24 finalistista jäi kokonaan ilman tuomaripisteitä – ei siis koska eivät olisi niitä ansainneet, vaan koska eivät mahtuneet yhdenkään tuomarin kymmenen kärkeen.

Tämä tulos näytti nyt, että tämä yhdistelmä voi kääntyä helposti joko tuomariston tai yleisön suuntaan. Tällä kertaa yleisö oli niin tasamielinen, että tuomariston suosikit nousivat kärkeen.

Miten jatkossa toimitaan?

Tämän kirjoituksen tarkoitus on avata kaikille, miten KWC-kilpailussa arvioidaan ja pisteytetään esityksiä tänä vuonna. Marraskuun MM-finaalin jälkeen kansainvälinen KWC-yhteisö keskustelee tämän vuoden kilpailusta ja päättää palataanko ensi vuonna aiempien vuosien malliin, pysytäänkö viisupisteytyksessä vai kehitetäänkö kenties jonkinlainen hybridimalli näistä kahdesta.

Spekulointia ja puutteellista tiedotusta

Valitettavasti tämän vuoden suomenmestaruusfinaalin jälkeen sosiaalisessa mediassa on vallinnut jonkin verran hämmennystä sen suhteen miten finaalimme lopputulokseen päädyttiin. Tähän vaikuttivat sekä muutos tuomaripisteissä että se, ettei tuomariäänten ja yleisöäänten erotusta julkaistu heti vaan ainoastaan kokonaispisteet.

Tähän päätökseen oli kaksi syytä: ensinnäkin KWC-kilpailussa on ylipäätään julkaistu pisteet vasta kahden vuoden ajan (ennen vuotta 2018 KWC:ssa ei ole koskaan julkaistu pisteitä) ja silloinkin vain yhteispisteet – ja tällä kertaa finaalikierroksen ääniprosentit olivat osa kokonaispisteitä. Toiseksi piste-erot ilman tietoa siitä miten ne ovat muodostuneet olisivat näyttäneet suurilta ja erikoisilta verrattuna sellaisiin pisteisiin, joita aiemmista kisoista on julkaistu.

Kaksi ajatusvirhettä, joista tämän tekstin kirjoittaja kantaa täyden vastuun olivat että 1) ihmiset eivät olisi etukäteen kiinnostuneita käytettävissä olevasta pisteytysmallista tai 2) että tämä koko selonteko ei ollut valmiina jo silloin kun tulokset julkaistiin.

Pahoittelen itseni ja kilpailuorganisaation puolesta sitä, että jotkut kilpailijat tai äänestäjät kokivat, että tuloksissa olisi jotain epäilyttävää tai virheellistä.

Meille kisaorganisaationa ei oikeastaan koskaan ole merkityksellistä kuka kilpailussa pärjää, vaan että kaikki kokisivat tulleensa kohdelluiksi tasapuolisesti. Tällä kertaa puutteellinen viestintä aiheutti turhaa hämmennystä. Siitä vielä kerran suuri anteeksipyyntöni.

Vielä kerran suurkiitos kaikille tämän vuoden kilpailuun osallistuneille sekä kaikille katsojille, äänestäjille ja KWC-kilpailun ystäville!

Seuraavaksi meidän on aika tsempata Suomen edustajat parhaaseen mahdolliseen tulokseen marraskuun alun MM-finaalissa!

Karaoke World Championships
Vastaava tuottaja
Luca Gargano

 

KWC  Karaoken suomenmestaruuskilpailun alkukarsinnat keskeytettiin maaliskuussa koronaepidemian takia. Kesän aikana järjestettiin videokarsinnat ja niiden yleisöäänestys, ja elokuun alun olemme seuranneet virusepidemian tilannetta ja selvittäneet vaihtoehtoja lisäkarsintojen, semifinaalien ja finaalin järjestämiseksi.

Lisääntyneet tartunnat ja yhä jatkuva epävarmuus yleisötapahtumien turvallisessa järjestämisessä johtivat siihen päätökseen, että  suomenmestaruudesta lauletaan syyskuussa etänä nettifinaalissa. Samalla valitaan neljä solistia edustamaan Suomea marraskuiseen KWC MM-finaaliin, joka lauletaan niin ikään verkossa.

Kilpailua voi seurata ja omia suosikkeja äänestää tällä sivulla 21.-26. syyskuuta.

Muistakaa myös tämä KWC:n sääntömuutos: tänä vuonna MM-finaalissa Suomea edustaville ei tule kahden vuoden karenssia, vaan mukaan voi pyrkiä uudestaan jo heti ensi vuonna!

KWC Karaoken suomenmestaruuskilpailu on nyt käynnissä, ja kisaan voi osallistua sekä alkukarsinnoissa että videoilmoittautumisella kesään saakka!

Tämän kevään koronavirusepidemia vaikuttaa myös karaokebaareihin ja sitä myötä suomenmestaruuskilpailun karsintoihin. Osa alkukarsinnoista peruuntuu tai siirtyy myöhempään ajankohtaan. Päivitämme tiedot kilpailun sivulle www.kwc.fi/kwc2020/ sitä mukaa kun saamme niistä tietoa.

Näillä näkymin semifinaalit pidetään suunnitellusti kesä-elokuussa ja SM-finaali elokuun lopussa Vantaalla. Huom! Toisin kuin aiemmin mainostettiin, myös seniorifinaali lauletaan 28.-29.8. Original Sokos Hotel Vantaan Tulisuudelmassa.

Aiemmin videoilmoittautuminen ilmoitettiin loppuvaksi huhtikuun lopussa, mutta se jatkuukin kuukauden pidempään: videolla saa ilmoittautua 31.5. saakka ja videoäänestys käydään netissä kesäkuussa.

Videoilmoittautuminen on täällä: www.kwc.fi/2020/01/01/osallistu-kwc-karaoken-suomenmestaruuskilpailuun/

KWC karaoken suomenmestaruuskilpailu haluaa myös muistuttaa varovaisuudesta ja huolellisuudesta tämän virusepidemian aikana. Muistetaan pestä niitä käsiä eikä kokoonnuta nyt kovin isoilla porukoilla, kuten on ohjeistettu!